Kenttien kevätkunto

Heti kentän avaamisesta alkaa peliporukoissa kentän kunnon arviointi. Se kuuluu kevään rituaaleihin, kun talven kuulumiset on tutussa peliryhmässä käsitelty. Keväällä lyöntien epäonnistumiset laitetaan usein ruskean ruohon, pomppuisten viheriöiden tai tautiläikällä makaavan pallon piikkiin. Harvemmin muistetaan olemattomien karheikkojen hyötyjä pelaajalle, kun väylät ovat keväällä kasvukauden alussa tavallaan kesän tilannetta leveämmät. Keväisin kentän kunnosta keskustellaan eniten ja juuri silloin myös kenttien väliset erot ovat suurimmillaan. Vertailu edellisvuoden vastaavaan aikaan on vaikeaa. Kentän kuntoa verrataan alueen parhaan kentän kuntoon tai sitten parhaillaan pelattavan kentän kuntoon loppukesän olosuhteissa.

Keimolan kohdalla paras kevätkunto syntyy kunnon talven jälkeen. Se tarkoittaa paljon pakkasella pysyvää lunta pelialueen suojana. Tarvitaan myös ennen lumen tuloa pidempi pakkasjakso, jolloin maaperä jäätyy ja routa tekee tehtävänsä. Näin kuitenkin harvoin tapahtuu ja tilannetta yritetään parannella pitkin talvea. Lopulta kaikki muut talven hoitotoimet kuten lumien ja jään poisto sekä torjunta-aineiden ruiskutukset ovat vain ensiapua ja niiden lopullista vaikutusta on vaikea ennakoida. Tästä johtuen talvella tehdystä työstä ja koneiden käytöstä aiheutuvat kustannukset ovat usein huonosti perusteltavissa kentän hyvän kevätkunnon takaajana.

Mitkä asiat vaikuttavat kentän kuntoon keväällä?

Kentän kevätkuntoon vaikuttavat monet asiat. Osa vaikuttajista ovat muuttuvia, johon esimerkiksi talven säätilan ja kevään eteneminen vaikuttavat. Myös hoitotoimien ja torjunta-aineiden ajoittaminen ja onnistuminen suhteessa syksyn säätilan muutoksiin on yksi tekijä kentän kevätkuntoon. Sitten on paikkakohtaisin tekijöitä. Ei ole sattumaan, että jotkut kentät ovat muita paremmassa kevätkunnossa vuosi toisensa perään. Yksi selittävä tekijä on alueellinen sijainti. Suomi on pitkä maa, joten sääolosuhteet ja kevään eteneminen vaihtelee. Vaikutusta on myös saman alueen sisällä, sillä mikroilmastossa on eroja pienelläkin alueella.

Miten kentän rakenteet vaikuttavat kentän kuntoon?

Kevätkuntoon vaikuttavat kentän rakenteelliset asiat ja millaisessa maisemassa väylät ovat. Hyvät kaadot kentällä ohjaavat valumavedet pois viheriöiltä ja väyliltä. Talven suojakelien ja pakkasen vuorottelussa jääkantta ei synny ja edelleen uhka jääpolteteen syntyyn pienenee. Kun jäätä ei juurikaan ole, niin samalla taudit eivät pääse villiintymään jään alla kevätauringon nostaessa maaperän lämpötilaa. Myös maaperä vaikuttaa. Kasvukerroksen laatu, paksuus ja alapuolinen maaperä vaikuttaa. Sorapitoisen ja savipohjaisen maaperän haasteet ovat omanlaisiaan. Pelloilla ja avarassa maisemissa aurinko lämmittää ja lumet sulavat nopeammin ja lämpöä on käytössä enemmän varjopaikkojen vähäisyyden takia. Näinollen metsäiset kentät antavat tasoitusta kenttien kevänkunnon osalta. Tästä syystä monilla kentillä viheriöiden läheisyydessä puustoa raivataan auringon tieltä.

Mikä merkitys on kentänhoidon osaamisella?

Kenttien kevätkuntoon vaikuttaa sään, sijainnin ja kentän rakenteiden lisäksi myös kentänhoidon osaaminen eli kentällä tehdyt hoitotoimenpiteet ja niiden ajoitus. Edelleen osaaminen, resurssit ja kokemus eli tehdyt toimenpiteet ja paikallistuntemus vaikuttaa onnistuneisiin ratkaisuihin. Kentän kunnon arviointi ja vertaamisen eri vuosien kohdalla on lopulta aika vaikeaa, jos dataa ei ole käytettävissä ja vertailu tapahtuu vain muistikuvien pohjalta. Kaikkihan muistavat, että lapsuuden kesät olivat aina sateettomia ja helteisiä.

Miten kentän kuntoa arvioidaan?

Viimeisen kolmen vuoden aikana kerätty dataa kentän kunnosta kauden kuluessa. Kuntoarvio on itsearviota, jota kenttämestarit säännöllisesti tekevät. Arviota käytetään Pelaaja Ensin kyselyn kautta syntyneen asiakaspalautteen rinnalla. Numeerisen arvion pohjalta tehdään kauden aikana muutoksia kenttien hoito-ohjelmaan ja toimintaan. Lisäksi tehdään kentällä tiettyjen kohteiden kuvaamista arvion laadun varmistamiseksi. Kentän kuntoa arvioidaan kauden aikana 4-6 kertaa viheriöiden, väylien, lyöntipaikkojen, bunkkereiden, vesiesteiden ja yleisilmeen osalta. Arviointi tapahtuu asteikolla 1-5. Siinä 1 on laatutaso, joka on heikon Keimolassa koskaan nähty viimeisen 25 vuoden aikana. Taso 5 vuorostaan kuvaa tasoa, johon kenttämestarin mielestä Keimolassa voidaan parhaimillaan päästä, jos kaikki hoitotoimenpiteet menee nappiin ja onneakin on säätilojen osalta. Tämä taso on suhteutettu kentän ikään, tehtyihin perusparannuksiin ja hoidon resursseihin. Tätä kautta Keimolan taso 5 on eri kuin vaikka Linnagolfin taso 5.

Mitä kuntoarvioita viheriöt saavat?

Kirkan viheriöden kuntoarvio toukokuun alun mittauspäivänä on keskiarvona 3,67 (2024/3,08 ja 2023/3,83). Eli viheriöiden osalta ollaan hieman jäljessä vuoden takaista tilannetta ja lähellä 2023 tilannetta. Heikoimmat viheriöt toukokuun alussa olivat syksyllä peruskorjatut #8 (2,0) ja #10 (3,5) sekä viheriö #14 (2,5). Puolestaan parhaasta päästä on #11 (4,5). Vertailun vuoksi viime vuonna elokuussa Kirkan viheriöt olivat tasolla 4,69. Saraksen osalta viheriöt ovat keskiarvoisesti tasolla 3,14 (2,31 ja 3,42) eli edellä vuoden takaista tilannetta 0,83 yksikköä ja jäljessä 2023 tilanteesta 0,28 yksikköä. Saraksella parhaat viheriöt ovat #8 (4,0) ja #12 (4,0). Viime vuonna elokuussa Saraksen viheriöt olivat tasolla 4,44.

Mitä kuntoarvioita väylät saavat?

Saraksen väylien osalta arviot ovat viheriöihin nähden alhaisella tasolla. Ne olivat keskiarvoisesti tasoa 2,29 (2024/2,75 ja 2023/2,43) eli vuoden takaisesta tilanteesta ollaan 0,46 yksikköä perässä. Paras väylä oli #4 (3,5). Vertailuna viime vuonna elokuussa Saraksen väylät olivat tasolla 4,29. Kirkan väylien kohdalla toukokuun alun keskiarvo on 2,04 (2024/2,54 ja 2023/2,54) eli Sarastakin vielä heikompi. Kirkan väylillä ollaan kahteen edellisvuoteen nähden 0,5 yksikköä perässä. Heikoin oli väylä #5 (1,0) ja parhaat väylät ovat #7, #14 ja #16 (3,0). Elokuussa 2024 Kirkan väylät olivat tasoa 4,00.