Kenttäkatsaus 18.6
Sillasta ja köysistä on pikkuhiljaa noustu, viheriöt paikkaantuvat hyvää vauhtia umpeen ja kenttä vihertää vesisateiden myötä.
Miltä tuntuu painitermein olla sillassa tai nyrkkeilytermein olla köysissä? Enpä ole noita lajeja harrastanut, mutta kentän osalta ne on tässä alkukaudella koettu. Sillasta ja köysistä on pikkuhiljaa noustu, viheriöt paikkaantuvat hyvää vauhtia umpeen ja kenttä vihertää vesisateiden myötä.
Erittäin kuivan loppukevään/alkukesän jälkeen kenttä taas vihertää. Vettä ei satanut käytännössä lainkaan 24.4 – 8.6 välisenä aikana. Hellejakson aikana eri alueiden leikkuukorkeudet pidettiin tarkoituksella hieman tavallista korkeampina, tarkoituksena välttää heinän ”stressaantuminen”. Nyt ollaan vihdoin normaaleissa leikkuukorkeuksissa, kiitos noin 30 mm vesisateiden (8 –11.6).
Viheriöillä järjestettiin toukokuun lopulla kunnostustalkoita. Ajatukseni oli, että olisimme saaneet talkoolaisten avulla pelipinnat viheriöiden osalta nopeammin kuntoon. Talkoolaisia oli lopulta vähemmän kuin ajattelin ja työ on viivästynyt. Kiitos kuitenkin mukana olleille avusta. Paikkaustyö on erittäin hidasta, eikä henkilökunnan resurssit riitä näin laajaan urakkaan muun hoidon ohessa. Kaikesta huolimatta jatkamme edelleen viheriöiden täsmä kunnostuksia nyt juhannusviikolla.
Viheriöiden osalta kesä menee seuraavasti; pystyleikkuu kerran viikossa, lannoitus kolmen viikon välein, tappi -ilmastus kerran kuukaudessa ja dressaus kuuden viikon välein. Tarvittaessa täsmä kunnostuksia jatketaan vielä heinäkuussa.
Väylien viherpeittävyys on vielä vajavaista, tämä johtuu osin talven jääpolte vaurioista ja toukokuun hellejaksosta. Eipä vaan ollut vettä riittävästi joka paikkaan. Kastelusta voi vilkaista vajaan 7 min videon.
Hyvää keskikesää.
t. Timo Puusaari, kenttämestari