Kentänhoito tiedottaa

Kentänhoidossa on varsinaisen pelikauden ajan käytössä ns. hoitojuna. Hoitojuna on päiväkohtainen ja siitä tiedotetaan kentänhoidon sivulla arkipäivinä päivää etukäteen.

Hoitojuna- nimitys tulee siitä, että kaikki koneet hoitavat keskitetysti tiettyä kenttää tai sen osaa. Leikkuut/hoitotyöt aloitetaan kello 6:00, ja jotta työt pääsisivät etenemään tehokkaasti, ohjataan kaikki pelaajat tällöin toiselle kentälle. Keväällä ja syksyllä hoitojunan ajat muuttuvat valoisan ajan supistuessa.

Hoitojunan myötä pyritään minimoimaan niin pelaajille kuin kentänhoitohenkilökunnalle aiheutuva odotusaika. Lisäksi järjestelyllä lisätään kentänhoitajien työturvallisuutta.

Toivomme pelaajien ymmärtävän, että tavoitteena on kaikkien yhteinen etu. Kenttää ei missään vaiheessa suljeta kokonaan. Pääsääntöisesti tällä päiväkohtaisella hoitojunalla työt saadaan kohdennettua entistä paremmin kulloisellekin kentälle. Muinakin aikoina kenttää toki hoidetaan, mutta enimmät työt pyritään tekemään hoitojunan aikana.

Saraksen osalta hoitojunasulku on klo 6.00-7.50 ja Kirkan osalta suljettuna oleva ”ysi” vaihtelee, välillä 1-9 (A) ensin ja sitten 10-18 (B) ja välillä toisinpäin. Kirkan ensimmäinen hoitojunasulku on klo 6.00-7.50 ja toisen ysin klo 8.30-9.50. Näihin aikoihin voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia. Kentälle voi lähteä pelaamaan ennen klo 6, kunhan aika on varattu.

Leikkuu

Pyritään pitämään pelipinta mahdollisimman tasalaatuisena ja siistin näköisenä. Leikattuna ruoho pysyy ”nuorena” ja uusiutuu nopeammin korjaten kulutuksesta aiheutuvaa rasitusta. Harvoin leikattu ruoho korsiintuu (kovettuu) ”vanhentuessaan”. Niinpä kuivina aikoina harvennetaan leikkuukertoja. Tällä pyritään estämään kasvin kuihtuminen. Loppukaudesta leikkuukorko nostetaan, millä pyritään ennaltaehkäisemään talvituhoja. Leikkuukorkeutta laskettaessa nyrkkisääntönä on, että ruohosta ei saa leikata enempää kuin 1/3 kerrallaan. Tämä pätee lähinnä matalaanleikatuilla alueilla. Liian iso leikkuukorkeuden lasku kerralla aiheuttaa skalppeerautumista, joka johtaa kasvin erittäin hitaaseen toipumiseen tai pahimmassa tapauksessa kasvin kuolemiseen.

Groomaus, pystyleikkuu, verkoitus ja harjaus

Kaikilla näillä toimenpiteillä on tavoitteena nostaa ruoho pystyyn, jolloin se kannattelee palloa paremmin. Tästä seuraa luonnollisesti nopeammat viheriönopeudet. Pystyleikkuulla pyritään myös poistamaan ”ylimääräistä” ruohoa, kylänurmikan siemeniä (rikkaheinä) sekä kuitua. Tätä toimenpidettä käytetään usein myös ennen hiekkakattausta auttamaan hiekan painumista alas. Pystyleikkuu myös agressivoi ruohoa kasvamaan vaakatasossa, mikä siis auttaa ruohoa korjaamaan pelin aiheuttamia nurmettomia kohtia. Valitettavasti tämäkään toimenpide ei korjaa putoamisjälkiä, eli edelleen paras tapa pitää putoamisjäljet poissa on pelaaja, joka korjaa ainakin oman putoamisjälkensä viheriöltä!

Hiekkakattaus eli dressaus

Puttialustan pysyminen tasaisena. Kuidun hoito. Kasvupisteen suojelu matalissa leikkuukorkeuksissa. Hiekkakattausta käytetään myös kylvön jälkeen siemenen peittämisessä.

Ilmastus

Tappi-/syväilmastus on ehdottomasti yksi tärkeimmistä golfkentän hoitotoimenpiteistä. Pelikauden aikana käytetään pääosin 8 millimetrin paksuisia tappeja, joilla lyödään reikiä n.10-20 senttimetrin syvyyteen. Syksyllä ennen talven tuloa käytetään paksumpia, 12mm tappeja. Ilmastuksen pääajatus on estää tiivistymistä viheriöillä ja näin pitää juurilla hyvä elintila pinnan alla. Samalla veden läpäisykyky kasvaa, mikä taas helpottaa viheriön kuivumista sateen jälkeen takaisin niin sanotusti pelikuntoon. Läpäisykyvyn paraneminen auttaa myös ravinteita pääsemään paremmin pinnan alle juuriin, mistä kasvi ottaa suurimman osan ravinnostaan. Ruoho tarvitsee myös happea kasvaakseen, joten hyvin ilmastoidun viheriön hapensaanti on taattu. Viilto-/pintailmastuksella pyritään hoitamaan viheriön pintaa sekä pitämään auki syväilmastuksessa tehdyn reiän yläpää. Tämä takaa ilman liikkumisen .

Reikien ja teemerkkien paikan vaihto

Pelaajista aiheutuva kuluminen ja stressi pyritään jakamaan mahdollisimman laajalle alueelle. Esimerkiksi viheriöllä uusi reiän paikka pyritään siirtämään riittävän kauaksi edellisestä. Näin edellinen alue saa rauhassa levätä ja toipua pelin aiheuttamasta stressistä.

Kastelu

Lähtökohtaisesti tarpeen vaatiessa sääolosuhteiden, lannoitusten, kylvöjen sekä muiden hoitotoimenpiteiden mukaan. Heinä pyritään totuttamaan siihen, että vettä annetaan enemmän kerralla ja harvemmin. Lyhyt ja tiheä kastelu totuttaa ruohon juuret pintaan, minkä seurauksena kuumina hellepäivinä tuulikuivumisen ja kuihtumisen riski kasvaa.

Kuitukerros

Kuitu muodostuu kuolleesta ruohosta ja orgaanisesta materiaalista nurmen pinnassa. Liian paksu kuitukerros haittaa veden ja ravinteiden kulkua juurille. Usein myös rankan sateen jälkeen kuivuminen on hidasta ja peli pehmeän kuidun päällä tahmeaa. Kuivina ajanjaksoina kuiva kuitu päästä vettä läpi juurille erittäin huonosti, jolloin kuihtumisen riski suurenee. Kuidusta on myös hyötyä. Sopiva määrä kuitua suojaa kasvustoa pallonputoamisjäljiltä ja muulta rasitukselta. Lisäksi kun kuitua on sopiva määrä, palloon lyöty alakierre puree viheriöön paremmin.

Jälkien korjaus

Pallon putoamisjäljet viheriöillä ovat harmillisia niin pelaajille kuin kentänhoitajillekin. Pelaajille suurin haitta koituu kuoppaisesta viheriöstä, missä putti ei aina mene sinne minne itse yrittää. Kentänhoitajan painajainen on taas ”rikkaheinä” nimeltään kylänurmikka. Korjaamaton pallonputoamisjälki aiheuttaa alkuperäisen viheriöheinän kuolemisen yhdessä yössä, ja sen tilalle pyrkii välittömästi kylänurmikka. Kylänurmikka on luonnossa kasvava erittäin nopeasti lisääntyvä ruoholaji, jota esiintyy lähes jokaisella maailman golfkentällä enemmän tai vähemmän. Kylänurmikasta seuraa niin kosmeettista kuin fyysistäkin haittaa. Väriltään se on vaaleanvihreä tupsu, joka kasvaa hyvin usein huonosti korjatussa tai korjaamattomassa putoamisjäljessä. Kylänurmikan siementuotto on erittäin agressiivista mutta talvea se kestää erittäin huonosti. Lähes joka talven jälkeen nämä kylänurmikkakohdat ovat kuolleita ja lähtevät vajaa kuukausi myöhemmin kasvuun kuin rönsyrölli. Tämän seurauksena keväällä kauden alkaessa viheriöt ovat laikukkaat ja epätasaiset pelata. Vauhdikkaan leviämiskyvyn ansiosta kylänurmikka pyrkii laajenemaan aina kun sille annetaan mahdollisuus. Jokaisen pelaajan tulisi aina korjata kaikki omat jälkensä kierroksen aikana!

Ohjeistus pelaajille kohdattaessa kenttähenkilökuntaa:

• Jos on olemassa riski osua pallolla toisiin henkilöihin, älä lyö. Odota kentänhoitajan merkkiä lyöntiluvasta tai kentän vapautumista.
• Pelaaja voi myös itse pyytää lyöntilupaa kentänhoitajalta käden nostolla, mutta lyödä saa VASTA kun kentänhoitaja on vastannut omalla kädennostollaan. Älä tee harjoituslyöntejä koskaan kentänhoitajan tai toisten pelaajien suuntaan.
• Sijoittaudu aina pallon taakse toisen pelaajan lyödessä.
• Anna takana odottavalle ryhmälle ohitusmerkki, kun alatte etsiä palloanne. Varmista, että he ovat ymmärtäneet ohitusmerkin. Jätä rattaat tai mailat näkyvälle paikalle merkiksi pallon etsinnästä, kun takana tulevat pelaajat eivät ole näkösällä. Etsinnän jatkuessa anna ohituslupa takana odottavalle. Varmista, ettei ketään ole lyöntisi edessä. Jos et näe pallon lentorataa tai laskeutumisaluetta, pyydä pelikaverisi forecaddieksi.
• Huuda aina kovalla äänellä FORE, jos on olemassa vähäisinkin vaara pallon osumisesta toiseen henkilöön.
• Älä koskaan lyö viheriölle, jossa lipputanko ei ole pystyssä. Onnettomuudet ja uhkaavat vaaratilanteet raportoidaan aina.

Toivotamme kaikille pelaajille oikein hyviä pelikierroksia kentillämme! Samalla pyydämme huomioimaan niin pelaajien oman kuin kenttähenkilökunnankin turvallisuuden kentällä liikkuessa.

Lähde: Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys – Finnish Greenkeepers Association r.y., www.fga.fi